Sisällys:
Osallistuin kesäkuussa ensimmäistä kertaa ECTA-konferenssiin Dublinissa. Kolmipäiväinen tapahtuma tarjosi runsaasti ajatuksia herättäviä puheenvuoroja. Tässä blogissa nostan esiin muutamia teemoja ja oivalluksia, jotka jäivät erityisesti mieleeni.
Mikä ECTA?
ECTA (European Communities Trade Mark Association) on yksi Euroopan merkittävimmistä aineettomien oikeuksien (Intellectual Property, IP) alan järjestöistä, joka kokoaa vuosittain IP-alan asiantuntijoita keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.
Osallistuin konferenssiin yhdessä kollegani Riikka Palmoksen kanssa. Papula-Nevinpat on aktiivisesti mukana myös ECTA:n komiteatyössä: Riikka toimii ECTA:n Supervisory Boardissa Suomen edustajana sekä International Trade Committee -komitean jäsenenä.
ECTA Supervisory Board vastaa yhdistyksen strategisesta suunnasta ja toiminnan kehittämisestä sekä edustaa koko jäsenistöä. International Trade Committee puolestaan on komitea, joka seuraa EU:n ja kolmansien maiden välisiä kauppaneuvotteluja aineettomien oikeuksien näkökulmasta ja osallistuu ECTA:n kannanottojen valmisteluun. ECTA:n komiteatyö tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa eurooppalaisen IP-oikeuden kehitykseen ja seurata alan ajankohtaisia kysymyksiä läheltä.
Konferenssissa oli tänä vuonna noin 800 osallistujaa, joista yli 100 oli ensikertalaisia. Tapahtuma tarjosi puheenvuoroja ja keskusteluja ajankohtaisista aiheista, kuten tekoälystä aineettomien oikeuksien alalla, dupeista ja viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä, sekä mahdollisuuden kohdata kollegoja ympäri maailmaa.
Tuleeko tekoälyllä luodun mallin olla suojattu mallioikeudella?
Konferenssin parasta antia oli paneelikeskustelu AI Impact in the Design Field. Paneelissa oli mukana kaksi suomalaista puhujaa, yliopistonlehtori ja muotioikeuden dosentti Heidi Härkönen sekä Tahkokallio Designin perustaja ja toimitusjohtaja Päivi Tahkokallio. Oli inspiroivaa kuulla heidän näkemyksiään tekoälyn vaikutuksesta muotoiluun ja mallioikeuksiin.
Härkönen pohti paneelissa muun muassa, voisiko tekoälyn katsoa olevan mallin luoja. Argumentteja oli sekä puolesta että vastaan, vaikka mallin luojan on ainakin toistaiseksi katsottu olevan ihminen. Mielenkiintoista oli myös, että 60 % paikallaolijoista oli sitä mieltä, että tekoälyllä luodun mallin tulisi olla mallioikeudella suojattu.
Jos tekoälyn luomille malleille annetaan suojaa, onko luoja silloin tekoälyohjelmaa käyttävä ihminen vai tekoäly? Entä kuka on vastuussa mahdollisessa loukkaustilanteessa? Keskustelu osoitti, että aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin ei vielä ole yksiselitteisiä vastauksia, ja keskustelu teemasta jatkuu varmasti pitkään.
Oli hienoa, että suomalaisia asiantuntijoita oli näkyvästi esillä kansainvälisen konferenssin ohjelmassa!
Tekoälyn käyttö asiantuntijatyössä
Tekoäly oli vahvasti esillä myös monissa muissa esityksissä ja keskusteluissa osallistujien kanssa. Oli erittäin mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia tekoälyn käytöstä asiantuntijatyössä. Vaikka suhtautuminen tekoälyyn vaihteli, yhtä mieltä olimme kuitenkin siitä, että ihmistaitoja ja -älyä tekoäly ei voi korvata.
Vaikka tekoäly oli konferenssissa vahvasti esillä, katsaus viimeaikaiseen oikeuskäytäntöön teki selväksi, että alan perusperiaatteet ovat edelleen yhtä keskeisiä kuin ennenkin.
Syvennyimme myös siihen, miten IP-riitojen sovittelu Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO:n sovittelukeskuksessa toimii. Simuloitu sovittelutapaus havainnollisti, kuinka keskeisessä roolissa neuvottelu- ja sovittelutaidot sekä liiketoiminnan tavoitteiden ymmärtäminen ovat IP-riitojen ratkaisemisessa. Nekin ovat taitoja, jotka mielestäni vaativat sellaista inhimillisyyttä ja empatiaa, joihin vain ihminen pystyy
Tekoäly on lisännyt oman haasteensa konferenssissakin esillä olleeseen dupe-ilmiöön, sillä nykyään erilaisia kopiotuotteita ja dupe-brändejä on helppoa ja nopeaa tuottaa tekoälyn avulla. Keskusteluissa korostui, että dupe-tuotteisiin puuttuminen perinteisin keinoin, kuten kieltokirjeillä, loukkauskanteilla tai tullipysäytyksillä ei välttämättä toimi. Brändien tulisikin pohtia luovia keinoja ilmiön suitsimiseen.
Keskusteluja ja kohtaamisia
Konferenssi tarjosi hienon tilaisuuden tutustua IP-alan ammattilaisiin ympäri maailmaa sekä vaihtaa ajatuksia ajankohtaisista teemoista. Ennen kaikkea keskustelut muistuttivat siitä, että tekoälyn nopeasta kehityksestä huolimatta IP-ala perustuu edelleen vahvasti ihmisten ainutlaatuiseen asiantuntemukseen, yhteistyöhön ja kykyyn ratkaista monimutkaisia tilanteita.